Z5

Z5
Catalansin kotikentän seinältä löytyi jalkapallokulttuuria. Vaikeasti suomennettavissa, mutta koitetaan:" Elämä on lahja, onni ja taistelu." Futiskentälle sopisi ehkä paremmin käännös:" Elämänlahja on onni saada kamppailla!"

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

2013 pakettiin ja 2014 käyntiin


Ranskalainen sarja kestää kauan. Se alkaa syyskuussa ja päättyy kesäkuussa. Kesken kauden on useampi lomatauko ja näistä pisin on joululoma. Tänä vuonna joulutauko venyikin erityisen pitkäksi, sillä ensimmäinen sarjakierros joulun jälkeen peruttiin kokonaan. Sääennuste uhkasi tuoda huonoa keliä etelään ja kun kentät olivat vetiset jo ennestään, niin koko Ranskan eteläosan futis pidettiin pari viikkoa lisää tauolla. Kun pelejä on paljon, on helpompi siirtää kaikki, kuin alkaa tekemään paljon muutoksia. Näin täällä.

 Vuodesta 2013 jäi hyvä maku. Varsinkin alkanut kausi on tuonut vastuuta ja peliaikaa 10-paikalla, mikä on ollut tärkeää repaleisten alkuvuosien jälkeen. Ensimmäistä kertaa kohta kolmen vuoden aikana voidaan sanoa, että pelimiehemme saa taitojensa mukaista kohtelua. Se vaati pysymistä samassa seurassa yli kauden ajan ja pyyteetöntä työntekoa, pakin tontilta aloittaen. Tänne joskus siirtyvien pelaajien onkin hyvä muistaa, että taidot eivät välttämättä paina vaakakupissa, kun joukkueita kasataan ja pelipaikkoja mietitään. Tärkeintä on tehdä työtä kuten valmentaja vaatii ja toivoa, että luottamus rakentuu mahdollisimman pian.

 Vuodelle 2013 kertyi 31 virallista matsia, mikä on vähemmän kuin Suomessa tuli vuosittain plakkariin. Näistä kuitenkin laskeskelin noin 15-20 olevan kovatasoista tai todella kovatasoista, joten haastettakin on riittänyt. Näistä peleistä saadun kokemuksen arvo on suuri, kun ajatellaan paluuta Suomeen. Uskoakseni täältä palattaessa ei vastustajan väri tai koko juurikaan enää punttia tutista.

 Pelaajan henkilökohtaisen kehittymisen kannalta on ollut hyvä, että täällä on ollut riittävästi taitavia vastustajia, joiden kanssa voi mitata omaa kehittymistään. Tämä seikka on Marseillessa eri tasolla kuin Suomessa oli. Kun PKKU:n kanssa oli tahkonnut pari kierrosta etelä-länttä, niin vastustajien parhaimmisto tunnettiin jo ja valmentajat pystyivät ottamaan tämän huomioon taktiikoissaan. Täällä vastustaja on lähes poikkeuksetta tuntematon. Joka pelissä on siis kyseessä uudet haasteet ja uudet mittarit.

 Alkaneella kaudella on nyt pelattu yhteensä 18 peliä, joissa pelimiehellemme on kertynyt 11 maalia. Tätä voidaan pitää oikein hyvänä tuloksena. Uskoakseni sarjassa ei ole kovinkaan montaa pelaajaa, joka olisi pystynyt samaan.

 Tänään sarja viimeinkin saatiin taas käyntiin. Vastaan asteli legendaarisen Zidanen vanha junnujoukkue, SO Septeme. Tämä on aivan Quartier Nordin (pahamaineisen Pohjois-Marseillen kaupunginosan) laitamilla sijaitseva kaupunginosa, jossa suuret kerrostalot alkavat jo häämöttää lähistöllä. Koska molemmat joukkueet ovat vielä tasapisteissä taistelemassa noususta takaisin Excellenttiin ( keväällä molemmat joukkueet pudotettiin sieltä alas ei-pelillisin perustein), oli odotettavissa tasainen ja kiihkeä taistelu.

 Torjuttu rankkari toi vierasjoukkueelle kaksi pinnaa tasapelistä. Äänekkään paikallisyleisön edessä lähimmäs maalintekoa pääsi suomalaisvahvistus, jonka maanuoliainen osui viistosti takatolpan sisäreunaan. Jostain kumman syystä pallo harmittavasti kimposikin takaisin kentälle ja pelin lopputulokseksi kirjattiin 0-0. Mitään ei hävitty, jos ei voitetukkaan. Härdelli/tappelussakin tuli tasapeli.