Z5

Z5
Catalansin kotikentän seinältä löytyi jalkapallokulttuuria. Vaikeasti suomennettavissa, mutta koitetaan:" Elämä on lahja, onni ja taistelu." Futiskentälle sopisi ehkä paremmin käännös:" Elämänlahja on onni saada kamppailla!"

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

TEX WILLER

Viime viikonloppuna sarjajumbolta tuli vierasvoitolla 0-6 pisteet ja kaikki näytti sarjanousun kannalta hienolta. Pelimies Suomesta laittoi yhden kuudesta maalista sisään ja nousi tällä kaudella 26:een maaliin. 

Tänä aamuna kuitenkin sinetöityi se, ettei joukkueen nousu ylös onnistunut. Turpaan tuli 0-2 Septemeä vastaan ja nousumahdollisuus on enää teoreettinen. Jos edes sitäkään. Pelillisesti tulos on oikein, sillä kovinkaan lähelle maalintekoa kotijoukkue ei päässyt. Septeme oli liian hyvä ja kova. Lopun Tex Willer -tyyppisestä välienselvittelystä kuitenkin seurannee, että pelin tulos ratkotaan taas jossakin muualla kuin kentällä.

Peli ei siis päättynyt loppuvihellykseen, vaan sen jälkeen nähtiin saluunahenkinen palauteosio. Paikalle oli kertynyt erittäin runsas katsomo, sillä peli oli merkittävä kummallekin joukkueelle ja lisäksi U15-vuotiailla oli alueella  turnaus. Kyseessä oli siis satapäinen yleisö. Katsomo pitikin huolen siitä, että vierasjoukkuetta hiillostettiin pelin kuluessa. Ehkä liiankin kanssa, sillä loppuminuuteilla vieraiden numero 6 kävi sylkemässä yleisöön, mikä jäi tuomarilta "huomaamatta".

Kun pilli sitten soi minuuttia kahta myöhemmin pelin loppumisen merkiksi alkoi täydellinen Bourdelle ja joukkotappelu. Ensin aloittivat joukkueet keskenään, mutta kun yksi poika jäi maahan alakynteen ja sai kovia iskuja ja potkuja edelleen osakseen, syöksyi molempien valmentajat, tuomaristo ja lopulta vanhemmat (yli 2m aidan) puolin ja toisin korjaamaan vääryyttä. Kahakka levisi myös katsomoon, missä alkoi yleinen käsirysy ja painiminen.

Täysin hallitsemattoman viisiminuuttisen jälkeen jäljellä oli enää hajanaisia kahakkapesäkkeitä, mutta erityisesti katsomossa kyti pitkään tuonkin jälkeen. Kotijoukkue vetäytyi tuossa vaiheessa pukukoppiin, mikä hieman rauhoitti tunteita muuallakin. Satunnaista käsirysyä ja agressiota jatkui kuitenkin vielä noin varttitunnin, ennenkuin jonkinlainen rauha palasi katsomoon. Kotijoukkue päästettiin ulos kopistaan vasta puolen tunnin päästä.

Joskus on vaikea tunnistaa suurten katsomoiden leikkitappelun ja aidon väkivallan rajaa, mutta nyt siitä ei ollut epäselvyyttä. Iskuja ja potkuja annettiin tosissaan ja kaulusta kierrettiin tiukemmalle ihan aidosti raivon vallassa.

Vaikka pysyviltä vahingoilta toivottavasti säästyttiin, jouduttaneen kotijoukkueen osalta paria poikaa hoitamaan ajan kanssa kuntoon. Pelimiehellämme ei ole suurempia vaurioita, mutta valitettavasti hänkin joutui keskelle kahinaa rynnätessään auttamaan alakynteen joutunutta pelitoveriaan. Muutama potkun jälki jäi reisiin, mutta toivottavasti niiden mukana tuli opetus siitä, kuinka hallitsematon tuollainen tilanne voi olla.


Tex Willer ei tapellut nappikset jalassa, mutta käytteli asettaan kuitenkin tarpeen vaatiessa. Täällä Marseillen alueella on jatkuva huumekauppaan liittyvä väkivallan kierre, joka on tänä vuonna vaatinut jo 10 uhria pohjoisissa kaupunginosissa, mihin alueeseen vastustajan Septemekin kuuluu. Katsomossa raivoava isä tai isoveli saattaa siis hyvinkin olla varustettu aseella, mikä antaa entistä vakavamman näkökulman tilanteelle. Onneksi nyt ei nähty mitään sen vakavampaa, mutta uskon, että jalkapallopiiri tulee antamaan rangaistuksia tuon mittakaavan mukaisesti.