Annulée, peruttu

Samalla kun juhlimme joululoman alkua, jäi futiskausikin lomalle. Viimeiset joukkueen harjoitukset pidettiin perjantaina ennen joulua ja paluu arkeen on tammikuun alussa. Pitkä loma kolme kertaa kauden aikana ei enää hätkäytä, kun olemme jo oppineet ettei harjoittelu joukkueen kanssa ole täällä samalla tavoin totista puurtamista kuin se ehkä joskus Suomessa on. Työtä täälläkin tehdään, mutta jokainen tekee pääosan työstään itse - omalla ajallaan. Kun sitten ollaan joukkueen kanssa yhdessä, on joukkuehengen luominen osa jokaista harjoitusta. Tämä ilo ja hymy, yhdistyneenä täyden vauhdin yrittämiseen pitäisi saada tuotua Suomeen:

·        Kun harjoitellaan, on lupa olla iloinen.

·        Kun pelataan, pitää yrittää kaikkensa joukkueen puolesta.

Oma pelurimme on jo vuoden päivät koittanut noudattaa 20 tunnin (aluksi 15 tuntisena) harjoitusviikkoa, josta 6 tuntia viikossa tulee joukkueen ohjatuista harjoituksista ja 2 tuntia pelistä lämpöineen. Jäljelle jäävät 12 tuntia ovat aika haastavia saada täyteen, kun koulupäiväkin on tosi pitkä. Toistaiseksi intoa on riittänyt ja kehittymistä on jatkuvasti tapahtunut ja niitä molempiahan tarvitaan. Kasva Urheilijaksi-sivuston rooli on noussut suureksi ja tuonut tarpeellisen kontrollin yksinäiseen urheilijan arkeen.

Isolta osin täällä mennään säiden ehdoilla. Jos sataa vettä, treenit on todennäköisesti peruttu. Jos sataa lunta, niin kaikki mahdollinen on peruttu ainakin yli seuraavan viikonlopun. Lunta ei ole vielä sadellut, mutta vettä on tänä syksynä tullut aika tavalla enemmän kuin normaalisti. Harjoituksista onkin tämän syksyn aikana peruttu noin viidet.

Kauden viimeinen sarjapelikin peruttiin tuomarin tarkastaessa kentän. Vaikka oli jo ollut muutama päivä aurinkoista, kenttä oli vielä kurainen ja huonokuntoinen. Siitä tuli siis tuomioksi:"Annulée!" ja eikun takaisin kotiin sunnuntain viettoon. Pelin vähemmän pelanneena Luynes Sports on nyt pudonnut toiseksi viimeiseksi, mutta tasaisessa sarjassa on hyvät mahdollisuudet vielä nousta, varsinkin kun molemmat pelit sarjajumboa vastaan on vielä pelaamatta. Sarja jatkuu tammikuun lopussa ja molemmat sarjakärjet tulevat heti seuraavaksi vastaan, joten joukkuehenkeä ja yritystä tarvitaan jatkossakin.

On mahtavaa huomata, että jokainen peli tällä sarjatasolla on tasainen ja kovatasoinen, joten yksilön kehitys on tällä tasolla taattu. Pitää muistaa, että sarja on vuotta vanhempien tasollakin kova, yläpuolella on muutama kymmenen joukkuetta ja alapuolella se puolitoista sataa. Toistaiseksi suomalainen on porukassa pärjännyt ja saanut valmentajalta tukea. Pikku hiljaa tulostakin alkaa tulla, sillä harjoitusottelussa tuli ensimmäinen voitto Gignacia vastaan. Tuossa pelissä pelipaikat loksahtivat kohdalleen ja poikamme pelitoverin mukaan pelurimme antoi "52 läpisyöttöä" hyökkäykseen, heh.

Kyllä se siitä!

Terveisiä Suomeen ja Joyeuses fêtes!

Excellent!

Onnistunut seuran vaihto on tehty ja kausi jatkuu nyt porrasta ylempänä. Sarjataso on nimeltään excellent. Pelurimme KK oli heti ensimmäisessä matsissaan avauksessa ja saikin pelata koko 90 minuuttisen sateen liukastamalla kentällä. Uusi pelipaikka löytyy seurasta nimeltään Luynes Sports, U17-vuotiaiden ykkösjoukkueesta ja keskikentän vasemmalta laidalta. Kaikki on siis tällä hetkellä niin kuin pitääkin, joten nyt on aika keskittyä pelipaikan varmistamiseen ja oman pelisuorituksen kehittämiseen sarjan vaatimalle tasolle.

Jos surffailu kiinnostaa, niin uuden seuran sivuilta löytyy tietoa mm. U15 vuotiaiden poikien joukkueessa pelaavasta tytöstä, joka voitti juuri muutama viikko sitten tyttöjen maailmanmestaruuden Ranskan paidassa. Samoin seurasta on lähtenyt naisten euroopanmestari ja miesten puolella ammattilaisia mm. Monacon riveihin. Ensihavainnot valmennuksesta ovatkin suorastaan hämmentyneitä, sillä uusi valmentajakaksikko on aivan loistava! Emme olleet uskoa todeksi, kun päävalmentaja piti pelimiehellemme puhuttelun parin ensiviikon aikana näkemäänsä perustuen ja kertoi olevansa iloinen uuden pelimiehen saapumisesta joukkueeseensa.

Ennen tämän aamun kierrosta tilanne sarjassa U17 Excellent, joka on Provencen alueen ylin sarjataso, oli seuraava:

Pl	Equipe	Pts	Jo	G	N	P	F	Bp	Bc	Pé	Dif
1	Ohs Camp Leveque	14	4	3	1	0	0	11	2	0	9
2	Es Vitrolles	13	4	3	0	1	0	9	7	0	2
3	Es La Ciotat	13	4	3	0	1	0	9	4	0	5
4	As Mazargues	11	4	2	1	1	0	8	6	0	2
5	Usc Baille Floralia	11	4	2	1	1	0	7	3	0	4
6	Es Pennoise	8	4	1	1	2	0	8	9	0	-1
7	So Septemes	8	4	1	1	2	0	6	9	0	-3
8	Luynes Sports	6	4	0	2	2	0	4	7	0	-3
9	So Caillols	4	3	0	1	2	0	4	10	0	-6
10	Sc Air Bel 3	3	3	0	0	3	0	2	11	0	-9

Voitosta palkitaan neljällä pisteellä, tasapelistä kahdella ja tappiostakin saa yhden pisteen.

Lyunes on aloittanut aika vaisusti ja jopa seuran predentti kävi pitämässä motivointipuheen pojille. Se kantoi tänään tasapeliin Marseillen As Mazarguesia vastaan. Tuota Mazargues-tasapeliä voi pitää hyvänä suorituksena, sillä joukkue on viime aikoina kokenut muutoksia ja vastustajakin oli kovatasoinen joukkue.

Sarjan joukkueista sen verran, että OHS Campagne Leveque, Mazargues, Baille, Caillols ja SC Bel Air 3 ovat Marseillelais-joukkueita, kun taas Vitrolles, Pennoise, Septemes ja Lyunes ovat Marseillen lähikaupunkeja kiinnikasvaneena suurkaupunkiin. La Ciotat on sarjan ainoa oma kaupunkinsa rannikolla noin 40 km Marseillesta  Italian suuntaan.  Sporting Club Bel Air on muuten yksi Ranskan parhaista junnujoukkueista ja se pelaakin U17-sarjaa vielä neljällä joukkueella, jotka kaikki ovat eri tasoilla. Ei voi kuin hämmästellä tätä pelaajien määrää verrattuna Suomeen, missä joukkueiden määrä kituu pikkuhiljaa alemmas ikäluokan vanhetessa.

Tein seuran vaihdon tuomien ikävien tilanteiden siivittämänä päätöksen kirjoittaa pienen, muutaman sivun "muuttajan oppaan". Yritän laittaa sen Palloliittoon tiedoksi sille loistavalle tiimille, joka ulkomaalaisia siirtoja järjestelee. Oppimme seuran vaihdon yhteydessä oli, että tänne muuttava ja futista harrastava voi tosiaankin onnistua laittamaan itsensä tukalaan tilanteeseen. Mitään tukimalliahan ei ole olemassa, vaan jokainen on omillaan, joten olisi tarpeellista antaa kaikki mahdollinen tuki ja neuvot jo heti läksiäisiksi.

Seuran vaihto häämöttää

Sarja-avaus tuli ja meni. Seuraavina viikkoina odottelimme hämmennyksen vallassa, josko pelurimme olisi seuraavan matsin kokoonpanossa. Kolmessa seuraavassa ottelussa ei kuitenkaan apuja tarvittu, joten tilanne alkoi näyttää huonolta. Useiden poikien tilanne vaikutti vieläkin huonommalta, sillä heille ei ollut ensimmäisten kahden kuukauden aikana siunaantunut peliaikaa ollenkaan. Kovasti närää itsessäni herätti se seikka, että valmentaja-duon oma poikakolmikko oli joka kerta valittuna peliin. Tämä siitäkin huolimatta, että he eivät osallistuneet try-outiin, käyneet harjoituksissa tai olleet muutenkaan pelillisesti oikealla tasolla. Meille alkoi käydä selväksi, että kyseessä oli täysin itsekeskeinen valmennus.

Kun pelimies kävi kolmannen matsin jälkeen kyselemässä mikäs nyt mättää, niin valmentaja antoi lupauksen peliajasta seuraavassa matsissa. Valoa tunnelin päässä, joten jospa tämä nyt lähtisi paremmille raiteille? Mutta pa***nmarjat se mihinkään muuttunut, sillä seuraavan matsin tullen ykkösjoukkueesta saapui 7 vahvistusta. Yhdessä valmentajien poikien kanssa joukkue oli näin kasassa ja pelurimme ei saanutkaan pelipaikkaa lupauksista huolimatta. Luottamuksemme valmentajaan loppui saman tien.

Yhdessä - koko perheen voimin - teimme päätöksen vaihtaa seuraa. Koko perhe tarvittiinkin mukaan päättämään, sillä vanhaan seuraan nähden mukaan tulisivat taas harkkakyyditykset, joilta olimme ensimmäisen vuoden välttyneet. Koska puoli Ranskaa istuu autossa kuuden ja puoli seitsemän välissä (työmatkaliikenne ja harrastukset, jotka kaikki alkavat klo 18.30), tulee uusista treenikuljetuksista kieltämättä haaste. Onneksi uusi seura löytyi läheltä koulua, joten ainakin osan harjoituksista voi hoitaa suoraan koulupäivän päälle.

Uusi seura on nimeltään Luynes Sports, ja sen ykkösjoukkue (johon pelimiehemme pääsi mukaan) pelaa sarjaporrasta ylempänä kuin entisen joukkueen kakkonen, jossa peliaikaa ei herunut. Samalla saimme siis kovemman sarjan, eli District Provencen korkeiman sarjatason, Excellentin. Vaikka vertaaminen onkin aina vaikeaa, voisi kuvitella Suomen aivan kärjen (1996) pystyvän tähän tasoon, joskin peli on nopeampaa, kovempaa ja tiiviimpää kuin Suomessa. Tason pitäisi olla riittävä loogiseen kehittymiseen, mikä on mukava plussa tilanteessa. Edellisenä vuotena oppi tuli liikkeen ja pelirytmin parantumisena ja nyt seuraa toinen askel vuotta vanhempien ollessa mukana tuomassa lisää kovuutta ja vauhtia. Oikeastaan siis positiivinen käänne. Toivotaan vaan, että uudessa seurassa tulee peliaikaa ja kovia matseja.

Lyunes Sportsissa on aivan erilainen henki kuin isommassa ASA:ssa oli. Harjoituksissa painetaan kovaa, mutta hymy on herkässä ja kilpailu rehtiä. Erotuksena ASA:an, valmennus on ystävällinen, tervehtii ja samoin on muiden vanhempien laita. Ehkäpä pienen kylän kaksi kansainvälistä koulua on luonut tämän kaupunkiin nähden erilaisen tunnelman, vai onko kova kilpailutilanne luonut isompaan joukkueeseen kyräilyn jo nuorissa ikäluokissa?

Uudessa joukkueessa selvisi myös syy vanhan joukkueen kohteluun. ASA on kerännyt liikaa poikia eli lisenssejä, jotta se saa enemmän apurahoja. Kaikkia on käytettävä kentällä, jotta lisenssi pysyy seurassa ja valmentaja saa liksansa liitolta. Tyly meininki, jossa nuori on ottavana osapuolena. Lähitulevaisuudessa selviää, kuinka kovan painin lisenssin siirto uuteen seuraan vaatii. Olemme tähän kuitenkin valmiita ja varautuneita henkisesti parinkin kuukauden pelitaukoon. Palataan tähän sitten seuraavassa blogissa.

Match amical eli "Nyrkit heilumaan, pojat !"

Sarja-avaus meni siis mönkään. Tätä surkeutta lähdettiin paikkaamaan kovalla treeniviikolla ja viikonlopuksi sovitulla harjoitusmatsilla. Näitä sarjan ulkopuolisia pelejä kutsutaan täällä nimellä match amical eli vapaasti suomennettuna ystävyysottelu. Kovin kummallista on se, että noissa "ystävyysotteluissa" on käynyt tällä kaudella vähän niin kuin vanhoissa elokuvissa Don Camillolle, tämän järjestäessä Pepponen kanssa kylien välisiä otteluita. Nyrkit viuhuvat ja ystävyys ei ensimmäisenä tule mieleen ottelua seuratessa.

Alkuun vähän toisintoa viime kaudesta, sillä ensimmäiset 31 minuuttia suomalaispeluri istui penkillä pelin aaltoillessa tuon ajan tasaisena. Päästyään kentälle peli ratkesi hänen maalillaan 33:lla minuutilla. Tosin ennen tätä oli nähty jo yksi tulinen tunteenpurkaus, kun vastustaja huitaisi ASA:n pelaajaa kyynärpäällä kasvoihin ja tämän johdosta ensimmäiset nyrkinvaihdot toimiteltiin siis alkuminuuteilla.

Ensimmäisen puoliajan loppu ja toisen alku siirtävät otteen täysin ASA:lle ja peli on ratkenneena lukemiin 1-5. Tässä vaiheessa ensimmäisen kerran, ehkä palkinnoksi hyvin pelatusta matsistaan pelimiehemme päästetään lähes oikealle pelipaikalleen vasemmalle alakertaan. Nyt on puolustus kunnossa ja vastustaja turhautuu, kun se ei saa mitään aikaiseksi. 

Lopullinen korkki ketsuppipullosta pamahtaa auki, kun oma suomalaisemme ottaa pallon vastustajan hyökkääjältä aivan 100-0 ja lähtee nousemaan ylöspäin noin 85. minuutilla. Tuo nöyryyttävä temppu kostetaan heti takaapäin viikatteella ja kun pelurimme istuu maassa kiroilemassa, tulee ylhäältä vielä nyrkki naamaan. Samassa koko kenttä on mätkimässä toisiaan, suomalaispelurin istuessa maassa ihmettelemässä mitä oikein tapahtui. Jopa vastustajan maalivahti juoksee esittelemään vaarallisia karatepotkujaan nappikset jalassa ja kaaos on täydellinen. Tuomari viheltää pelin loppuneeksi ja vanhemmat ryntäävät kentälle kiskomaan poikia irti toisistaan.

Sitten huudetaan vähän vanhempien välillä, kenen poika on syyllinen ja kenen taas ei. Tuomarikin saa kuulla osansa. Mutta niin nopeasti kuin kaikki alkoikin, yhtä nopeasti kaikki on ohi. Ranskalaiseen tapaan koko häslinki loppuu kuin leikaten ja tilanne palautuu normaaliksi. Yht' äkkiä on juuri äsken tapahtunut tappelu lähes kokonaan unohdettu ja pojat painuvat koppeihinsa. Voittajat juhlivat ja häviäjiä harmittaa. Viimeiseksi annetaan vielä poskisuukot oman joukkueen vanhemmille ja sitten lähdetään kotiin katsomaan mitä hyvää se mere-cherie on sunnuntailounaaksi laittanut?

Eikös ne Don Camillo elokuvatkin aina päättyneet kaulaileviin vihamiehiin, joita kuitenkin enemmän yhdisti rakkaus yhteisiin asioihin, kuin vihanpito. Kuin isot lapset, jotka eivät voineet välttää kiusausta, kun mahdollisuus kunnon voimainmittelöön avautui? Niinpä niin.

 Täällä väkivalta on osa peliä, mutta tappeluiden seuraukset usein kuitenkin onneksi aika laihoja.

C'est parti, saison 2012 - 2013

Kausi saatiin viimein käyntiin, kun alueen palloliitto sai otteluohjelmansa kasaan. Tätä ihmettä odoteltiin viime hetkille ja vasta viikkoa ennen kauden alkua saimme selville sarjan alkamisen  päivämäärän.

ASA 2:n osalta pohjatyö jäi todella vajaaksi, kun harjoitusmatseja kertyi vain kaksi. Valmennuksella oli kieltämättä myös hieman epäonnea, kun Avignonin turnaus peruuntui, mutta muutoinkin homma tuntui lähteneen lapasesta. Omalla pelikaanillamme oli kauden alla kertynyt treenimatsien minnutteja vain 45, mikä on kaikin tavoin punnittuna kovin vähäinen määrä. Ensimmäinen sarjamatsi oli siis käytännössä myös syksyn ensimmäinen kunnon ottelu.

Kovien karsintojen jälkeen keväällä tunnelmat olivat korkealla, kun molempien ASA-joukkueiden taso näytti kovalta. Syksyn tullen ilmestyi kuvaan kuitenkin "discrimination" ja meidänkin piti jo ryhtyä kyselemään valmentajalta, josko peliaikaa siunaantuu ollenkaan? Harjoitusotteluiden kokoonpanoissa nimittäin pelasi yllättäin 3-4 eri valmentajien poikaa, joista tasan yksi vastaa pelitasoa ympärillä. Lopuilla kolmella ei pitäisi olla mitään asiaa kentälle tällä tasolla. Tuloksista tulikin melkoisia turpalöylyjä ja seuranneiden mielenosoitusten vuoksi kolme poikaa erotettiin määräaikaisesti joukkueesta. Näin siis valmennus laittoi omaa epäreiluuttaan kommentoineet pojat kärsimään.

Oli onni ettei oma poikamme ollut tuolloin kokoonpanossa ollenkaan, sillä ulkomaalaiselta tuskin olisi hyväksytty minkäänlaista naamanvääntelyä tuossa tilanteessa. Tämä on erinomainen muistutus ulkomaille lähteville pelaajille siitä, ettei negatiivisia tunteita saa päästää valmennuksen tietoon. Jos harmittaa, se pitää purkaa nurkan takana tai jossain muualla. Kentällä pitää painaa alusta loppuun oli tulos mikä hyvänsä ja kannustaa muita posittivisella tavalla. Näin saatat aika ajoin päästä samalle viivalle muiden kanssa.

 
Ykkösvalmentajalle hartaasti kirjoittamamme kirje saattoi tuoda hieman tulosta ja sarjamatsissa oli  taas kasassa parempitasoinen porukka, joskin pelikietoon laitetut kolme poikaa siitä puuttuivat. Mikä tärkeintä, suomalainen sai kokonaisen tunnin peliaikaa ja viimeinkin sillä pelipaikalla, jossa varmastikin paras panos joukkueelle tuotetaan. Keskikentällä.

 

 Nappikset ja suojat on tarkastettu. Peli alkaa 16.9.2012. ES Milloises - ASA 2. Piirikunnallista U17-sarjaa Provencen Districtissä.

 Harjoittelematon ja eripuraisen tuntuinen joukkue otti ensimmäisessä ottelussa 4-0 tappion Etoile Sportive Milloisesille, mutta toisen puoliajan lopulla alkoi jo näkyä merkkejä yhteispelin löytymisestä. Onneksi seuraavaan matsiin on taas pari viikkoa väliä ja kenties yksi harjotusmatsi vielä ehditään pelaamaan välissä.

 

Vaikka onkin jo syyskuun puoliväli, helle on kova. Hävityn matsin jälkeen joukkue laitettiin rangaistuslenkille miettimään tekosiaan

Tuleva sarjalohko näyttää kovalta, sillä mukana on vain kaksi kakkosjoukkuetta ja loput kahdeksan ovat ykkösiä. Tämä tarkoittaa kahden ikävuoden sarjajaolla sitä, että pääasiassa pelit ovat vuotta vanhempia vastaan. Mukana sarjassa on Gardanne (25 000 as., kuin Valkeakoski), kolme joukkuetta Marseillesta (n. 1,5 Milj. asukasta) , mm. Septeme, jossa Zidane pelasi, kaksi Aixista (150 000 as.) ja neljä näiden välistä tai ympäristöstä. Pisimmillään pelimatkat tällä kaudella ovat siis 30 km.

Lomilta lomps!

Kuuden viikon kesäloma on ohitse ja joukkue alkaa keräillä itseään taas kokoon kentän laitamille. Tämä ei kuitenkaan tapahdu suomalaisen säntillisesti sovittuna päivänä, vaan jokainen pitää lomaa haluamansa määrän ja ilmestyy paikalle, kunhan vaan jaksaa. Parin viikon ajan poikia on tippunut paikan päälle aina muutama per treenit ja harkkapeleihinkin on päässyt suoraan lomalta.

Treeneissä sen sijaan on ollut urheilullinen ote. Ensimmäisellä viikolla oli neljät pitkät treenit ja viikonloppuna matsi!  Harjoitukset ovat alkaneet jo viideltä. Ensin ohjelmassa on ollut aina lenkkeilyä, urheilukentällä pillin tahtiin kiihdytellen. Lenkin jälkeen treenaus kentällä onkin näyttänyt väsyneeltä heti alkuunsa. Myöhäisimmillään poika on saapunut kotiin vasta puoli yhdeksän jälkeen, joten treenit ovat kestäneet jopa kolme tuntia illassa.

Ensimmäisessä harjoituspelissä saimme vähän esimakua siitä, että kunto tosissaan kannattaa hioa pakettiin. Martiguesin joukkue oli isokoinen, mutta onneksi vielä huonokuntoinen. Keskipituus tuossa kuuluisassa - aikuisten tasolla ammattilaisjoukkueeessa - oli varmasti yli 180cm. No, turpaan tuli 1-2, kun kentällä pyöri kaikenlaisia kesälaitumilta suoraan peliin tupsahtaneita poikia. Toisaalta 3x30 min. kovassa helteessä on ehkä hyväkin pelata mahdollisimman laajalla joukkueella.

Sen enempää ei vielä ole raportoitavaa, joten koostan hieman tätä U17-sarjaa, jossa nyt siis meidänkin 15-v pelaa. Tämä on ensimmäinen sarjataso, jossa on kansallinen kahdeksan lohkoinen liiga. Lohko D:ssä pelaavat etelän jengit kuten OM, Montpellier, Ajaccio, Cannes, Monaco, St.Etienne, Nice, Bastia....

Tässä iässä saa vaihtaa joukkuetta jo kauemmaksikin kuin 50 km kodista ja pelaajia saa myös ostaa. Kansallisen liigan alla on sitten alueelliset liigat. Meidän tapauksessamme kyseessä on Ligue Mediterranee, jossa ylempi sarjataso on nimeltään Division Honneur (DH) ja alempi Division Honneur regional (DHR). Mukana DHR.ssä pelaa myös ASA.n ykkösjoukkue. Nämä edellä mainitut sarjatasot ovat Suomalaisten sarjojen yläpuolella nopeudessaan, kovuudessaan ja raivoisassa yrityksessä. En pyri rehentelemään, vaan tyydyn sanomaan, että näin se vaan valitettavasti on.

DHR:ään pyritään paikallista sarjasta, eli Districtistä. Tällä alueella se on Provencen disrict, jota voinee verrata kooltaan Suomeen. Joukkueita on yhä jäljellä melko paljon kotimaahan verrattuna ja taso leveämpi. Onkin mahdoton sanoa mitkä joukkueet ovat kauden jälkeen kunkin tason kärjessä. Ennakkosuosikkeja ei ole. Tuolla Provencen sarjassa oma poikamme ja hänen joukkueensa ASA 2 U17 taistelee paikasta ylimmällä sarjatasolla.

 Kausi alkaa 9.9 ja sitä ennen kiihkeät turnajaiset ottavat ohjelman haltuun. Ensi viikonloppunakin suuntaamme Avignoniin yhden päivän pikaturnaukseen.

Try-out U17, OSA II

Try-out kausi on jatkunut koko kesäkuun. Joka keskiviikko on pidetty harjoitukset, joissa on joka viikko ollut uusia poikia. Harjoitusten lopuksi on valittu 50:stä noin 40-45 poikaa, jotka saavat jatkaa viikonlopulle. Muille on koittanut ankea kotimatka. Jos olet uusi seurassa, niin näyttö pitää antaa heti kerralla. Parhaat uudet yrittäjät saavat tulla viikonlopun peliin, mutta alustava noin kolmenkymmenen pelaajan runko on jo valittu. Tätä kirjoittaessa seura on pyytänyt suomalaispeluriaan hoitamaan medicalin ja muut paperit kuntoon ensi kautta varten, joten valinta osaltamme lienee selvä.

 Aina kun viikonloppuisin on pelattu, on kyseessä ollut todella kiihkeitä kamppailuja. Joka joukkueessa on näet mukana pelureita, joiden on tehtävä näytöt. Tämä on purkautunut rumina otteina, suoranaisena väkivaltana ja tappeluina. Jopa Zidanen entisen junnujoukkueen Septemen kanssa pelattu "match amical" päättyi joukkotappeluun, joka alkoi harkitusta 'Chuck Norris'-tyyppisestä karatepotkusta joukkueemme pelaajan käsivarteen.

 Jos U15 oli fyysistä ja kovaa taistelua, on U17 luonnollisesti näyttäytynyt vielä astetta fyysisempänä ja todella nopeana tasona. Vuotta nuoremmat pelaajat ovat tosiaan helisemässä isompien fyysisyyden kanssa, sillä 1996 syntyneet pojat alkavat Ranskassa olla täysin aikuisia mitoiltaan.

Ranskalaisen futiksen perussäännöt kaikuvat kentän reunalta kuten aiemminkin, mutta nyt vaaditaan nopeammin "SOLUTION!!", kuin ennen. Tuo tarkoittaa yksinkertaistettuna seuraavaa:

1. Jos sinulla on pallo, laita se heti eteenpäin. Syötä tai vie, mutta toimi heti.
2. Jos sinulla ei ole palloa, tule nopeasti lähelle vastaan ja ole syötettävissä. Älä päästä vastustajaa eteesi. Älä myöskään ole liian kaukana.
3. Jos onnistut harhauttamaan vastustajan, jatka pelaamista nopeasti eteenpäin ja tee Solution.

Toiseen suuntaan perussääntö on "PREMIER!!", jolloin joka palloon pyritään ensimmäisenä.

1. Koita päästä palloon mahdollisimman ylhäältä. Jos et pääse, pyri haittaamaan vastustajaa niin, että toinen pallo tulee omalle joukkueelle.
2. Joka tilanteen jälkeen alkaa välittömästi uusi Premier-tilanne heti edellisen perään, niin kauan kunnes pallo on voitettu tai se ei ole enään pelattavissa.
3. Älä lopeta pelaamista. Ranskalainen ei lopeta, jos tulee harhautetuksi vaan seuraa vastustajaa heti ja pyrkii vähintään haittaamaan tämän suoritusta.

Kun kesä alkoi viime viikolla, myös pelaajilla alkoi jalka painaa kovan helteen alla. Kaksi treenikertaa viikossa onkin ollut riittävä tahti pitkän kauden päätteeksi ja kaikki näyttäisi olevan valmista kesäloman alkamiseen.

 Oma pelimiehemme järjesteli itsensä Hesa Cupiin Sipoon riveissä, joten vapaaehtoinen parin viikon pidennys kauteen näyttää väistämättömältä. Olkoon niin, sillä onhan se varmasti pojalle kiva turnaus ja mukava mahdollisuus pelata yhdessä vanhojen pelikavereiden kanssa. Toivottavasti SV:llä peli loksahtaa paikoilleen ja Brasseille annetaan huutia.

 
Hyvää kesää, palataan elokuussa linjoille.

Try-out U17

Kausi U15 sarjassa on päättynyt ja Ranskalaisessa junioripalloilussa on alkanut ensi kauden rakentaminen, sekä vanhan sarjatason hyvästijättäminen turnausten myötä.

 ASA U15 kävi osallistumassa pienpeliturnaukseen, jossa pelattiin 7v7 puolella kentällä discomusiikin pauhatessa taustalla. Aurinko paistoi ja ihan tosissaan ei ottanut kukaan. Aika mukava tapa heittää vuoden mittaisia hyvästejä vanhoille kavereille vuotta nuoremmissa ja ruveta valmistautumaan seuraavan ikäluokan try-outtiin. Myös vanhat valmentajat saivat hieman vapaampaa yhteiseloa poikien kanssa ja varmaan osaltaan hieman työmotivaation parannusta tehdä lasten kanssa työtä vielä seuraavana vuonna.

Oman pelimiehemme kannalta oli mukavaa, kun ykkösjoukkueen ovi aukeni kauden viimeisillä hetkillä. Vaikka peli sitten loppuikin kaatosateen vuoksi kesken, oli se kuitenkin ykkösjoukkueen peli ja avauksessa. Vastustajana oli Hyeres, mikä on ihan kärkitason huippujoukkueita, joten hyvä mittari nähdä, missä mennään. Tasoeroa ei joukkueiden välillä juurikaan ollut, joten lupaavalta näyttää.

Tätä kirjoittaessa ovat seuraavan sarjatason - alle 17-vuotiaiden U17 - joukkueen try-out karsinnat kovassa käynnissä. Kun pari viikkoa karsintaa on jo pelattu, on kahteen rakennettavaan joukkueeseen käynyt koittamassa noin 50 poikaa kahdesta ikäluokasta. Karsintojen taso on ollut erittäin kova, mutta näyttäisi siltä, että yksi suomalainenkin joukkueessa tulee pelaamaan. Loisto suoritus erittäin fyysisessä seurassa, jossa 173-senttinen pelurimme taittaa olla viiden lyhyimmän joukossa jäljellä olevista!

Try-out on ollut neljän muodostetun joukkueen vastakkaisia pelejä, joita valmennus on seurannut pelin keskeltä ja kentän laidalta. Aina parikymmentä minuuttia peliä kerrallaan ja sitten vaihto. Jos soitat suutasi, loppuvat karsinnat sinun osaltasi siihen. Illan aikana pelejä on pari tuntia, joten näytön paikkoja on kaikille. Kun pelit on pelattu, valmentaja ilmoittaa, kuka tulee seuraaviin harjoituksiin, kuka pelaa tiistaina ja kenen ei enää tarvitse vaivaantua paikalle, vaan saa etsiä joku toisen joukkueen. Peli on selkeä, mutta kohtuullisen julma. Moni poika onkin jo saanut pää painuksissa lähteä etsimään uutta seuraa, mutta onneksi niitä riittää.

ASA U17 pelaa pääasiassa 1996-pohjaisella joukkueella Ligue Mediterraneeta ja 1997-pohjaisella joukkueella Provencen alueellista sarjaa. Molempien osalta edellinen ikäluokka ei ole ollut kovinkaan menestyksellinen, joten kummallakin joukkueella on varmasti kovat nousupaineet.

Peruskoulun päättyminen näkyy täällä monen jalkapalloharrastuksen loppumisena juuri tässä iässä. Näin näyttää käyvän myös lahjakkaimmalle koskaan näkemälleni 1997-pojalle, jota ei ole enää karsinnoissa näkynyt. Babacar oli lähes parimetrinen, hyvin hidasaskeleinen, mutta silti nopea ja mahtavan pehmeän pallotatsin omaava afrikkalaistaustainen poika, joka kentällä oli erittäin suvereeni keskuspuolustaja. Todella harmi, mutta monen tie täällä vie eri suuntaan jo suomalaisittain "kahdeksannelta luokalta".

Kuinka jalkapallo-ottelu voitetaan varmasti

Ensimmäinen lähes kuvattu pelimiehemme maali oheisessa videossa. Lue kuitenkin juttu ensin, niin osaat seurata videon tapahtumia paremmin.

Eipä olekaan tullut ennen mieleen, kuinka yksinkertaista on hankkia lapselle voitto tärkeässä sarjamatsissa.

Seuraavassa ohjeet varmaan voittoon ( toimii ehkä vain Ranskassa ):

1. Tutustu pelitietoihin internetin kautta. Siellä on kaikki tarvittava.
2. Soita tuomarille ja kerro, että ottelu alkaakin tuntia myöhemmin ja naapurikentällä.
3. Saavu paikalle pilli kaulassa ja tuomarointiin sopivat vaatteet päällä.  Ole reilu ja reipas. Anna poskipusut lähes kaikille, jotka ovat paikalla.
4. Ilmoita olevasi käytettävissä, mutta "vain jos peli on reilua" ja "kaunaa ei kanneta".
5. Kun vastustaja saa pallon, puhalla heti pilliin.

Viimeinen sarjakierros päättyi sekä pelimiehemme että ASA 2:n osalta noloon 1-1 tasapeliin, kun tuomari jätti tulematta paikalle. Jostain kummallisesta syystä johtuen peliä alettiin kuitenkin pelata. Tuomarina hääräsi vastustajan valmentaja. Kyllä, siis vastustajan valmentaja.

Kaikki meni aluksi hyvin. Peli Club de Beaumontia vastaan oli juuri niin vauhdikas ja hyvätasoinen, kuin mitä yleisö odottikin. Muutaman minuutin pelin jälkeen Beaumont pamautti maalin ja siirtyi johtoon. Tämän jälkeen ASA aloitti painostuksen, mutta oli kovin tehoton. Ykkösestä kovasti vahvistettu joukkue oli myös hieman hitsaantumattoman oloinen. Oma pelurimme istui vaihdossa ja seurasi kynsiä purren kentän tapahtumia. Ottelu pitäisi voittaa sarjavoiton saamiseksi ja nousukarsintaan pääsemiseksi.

Kun ASA painoi peliä Beaumontin maalille, kuivui hyökkäys usein tuomarin tarkaavaisesti huomaaviin paitsioihin. Tämä johti pian siihen, että päätykatsomosta alkoi kuulua henkilöön menevää kommentointia tuomaritoimintaa kohtaan. Tuomari alkoi pikkuhiljaa hiiltyä ja kun suomalaiskärki päästettiin kentälle noin puolen tunnin kohdalla, oli peli jo varsin sekavaa.

Kun 38 minuuttia ensimmäistä erää oli pelattu, vihelsi tuo viheliäinen viheltelijä ensimmäisen erän loppuneeksi (45 min normaalisti) ja rynnisti rinta kaarella päätykatsomoa kohden kuin Don Quijote tuulimyllyille. Omat pelaajat roikkuivat hänen paidassaan, mutta sen verran verisiä loukkauksia oli ilmeisesti hänen niskaansa heitetty, ettei pillinvartta pysäyttänyt enää mikään.

Alkoi sekasorto, jossa olivat mukana tuomari, molemmat joukkueet, puoli katsomoa ja valmentajat. Kaikki siirtyivät kohti Beaumontin päätyä ollakseen mukana kuulemassa ja näkemässä. Jollei verkkoaitaa kentän ja katsomon välissä olisi ollut, joukkotappelua ei liene olisi voitu välttää. Selvittely otti noin kymmenen minuuttia ja sitten alkoi tauko. Toinen joukkueista jäi kentälle istumaan, sillä samasta portista kulkeminen ei käynyt laatuun.

Toinen puoliaika. Jokainen ASA.n saama pallo vihellettiin käsivirheeksi, selästä työntämiseksi tai paitsioksi. Tuomari oli aivan liekeissä ja kehitti mitä monimutkaisimpia selvityksiä vihellyksilleen. Yleisö raivosi ja tuomari senkun selitti.

Yksi kulma kuitenkin saatiin aikaiseksi kotijoukkueen toimesta noin 50:llä minuutilla ja suomalaiskärki pääsi puskemaan tasoituksen. Siihen ei kertakaikkiaan löytynyt mitään perustetta olla hyväksymättä maalia vai liekö pillipelle jo arvellut terveytensä vaarantuneen liiaksi. Sarjamatsien kahdeksas osuma toi pisteen ja piti ASA.n vielä sarjan kärjessä ensi viikonloppuun. Tuolloin ASA lepää ja muilla kärkiseuroilla on helpot vastustajat, joten loppusijoitus lienee kolmas.

Pelin loputtua vastustaja otti tasuristaan kaiken irti ja juhli sitä kuin maailmanmestaruutta. Kun vastustaja lopulta lähti kuumana käyneestä Stade Carcassonesta torvet toitotellen kohti kotia, niin muuta ei voitu kuin puida nyrkkiä perään ja toivoa seuran onnistuvan hankkimaan uusinnan. Sitä odotellessa sarjakausi on kuitenkin ohi ja seuraavaksi aletaan keskittyä turnauskauteen, joka jatkunee kesäkuun loppuun asti.

Ammattina huutelija

Ranskalaisen jalkapallokulttuurin kyseenalainen 'alajaosto' on kovaääninen katsomon osa. Sen tehtävänä on varmistaa, etteivät keskinkertaiset tai huonot pelaajat ole enää ensi kaudella viemässä pelipaikkaa mahdollisesti hankittavilta huippuvahvistuksilta.

Tälläisten ammattiherjaajien ajattelussa joukkueajattelu on lyönyt yli. Tärkeintä ei ole tukea pelaajia, vaan varmistaa, että joukkue on paras mahdollinen. Niinpä kotijoukkueenkin katsomo on omilleen todella vaikea, jos peli ei kulje tai suusta on tullut sammakoita.

Herjan kohteena olevalle pelaajalle tämä tarkoittaa äärimmäisen kovaa stressiä, sillä katsomo on erittäin armoton. L'OM - Caen pelin aikana Olympiquen vaihtopenkki kävi lämmittelemässä kentän reunalla. Kun katsomo tämän huomasi, alkoi ammattihuutelijoiden kuoro pommittaa:
"Hei Gignac, loukkaannu pian! Palaa takaisin Toulouseen! Sä oot tosi huono, surkea."
"Morel, sä oot pa**a! Äitisi häpee sua!"

Tätä huutelua ja provosointia jatkui koko pelin ajan, sillä vaihtopenkki lämmiteli lähes koko ajan. Yhdessä vaiheessa osa pelaajista lähti mukaan ja koitti vastata huuteluun, mutta kokeneet joukkuetoverit onneksi työnsivät hermostuneet takaisin ruotuun. Ammattihuutajalle tämä oli kuin piristysruiske ja huutelu sen kuin kiihtyi.

Lopulta parjatut pelaajat vaihdettiin kentälle. Ulos tuleva pelaaja sai suosionosoitukset, joskaan niihin ei ehkä ollut aihetta. Sen sijaan kentälle juoksevalle buuattiin nyt koko katsomon voimalla. On melko varmaa, ettei kumpikaan mainituista pelaajista enää ensi kaudella potki Marseillessa. Pystyi näet hyvin näkemään, että tunne oli molemminpuolinen katsomon ja kyseisten pelaajien välillä.

Oma pelimiehemme on ilmoittanut jo monen vuoden ajan tavoitteekseen pelata ammatikseen. Kun koitin tuon matsin jälkeen kysellä, josko hän olisi tullut toisiin ajatuksiin, niin vastaus oli." Entistä varmemmin, tuli vaan lisäenergiaa kun näki taas läheltä mikä on tavoite." Mitään negatiivista ei hänen muistoihinsa ollut tallentunut.

Jotakin huippu-urheilijoissa varmaan on, mikä saa kaiken pahan ja epäolennaisen peittymään heidän ajatuksistaan ja pelkkä rakkaus lajiin saa muodostamaan päätöksen jatkaa urheilulajiaan. Kaipa se on yksi  vaatimus huipulle pääsemiseksikin, joten suotakoon moinen kirkassilmäisyys heille.

Seura on kerho

Ranskalainen jalkapalloseura on monella tapaa sisäpiirin kerho. Parhaiten tämän huomaa, kun käy kentällä sunnuntaisin, jolloin seuran ihmiset ja sen valmentajat ovat kokoontuneet uloskannetun pitkän pöydän ääreen. Tämän ääressä istutaan koko päivä pelien jälkeen ja syödään, jutellaan, kiistellään ja ryypiskellään korttia pelaten. Auringon laskiessa sitten lopetellaan ja kuljetaan kaulakkain kohti auringonlaskua, kaikki päät täynnä "seurahenkeä ja yhteenkuuluvuutta".

 Tälläiseen joukkuehenkeen on vaikea päästä nopeasti sisälle. Se on oikeastaan mahdotonta, kun valmentajasysteemin mukaisesti lapsesi valmentaja vaihtuu kahden vuoden välein. Seuraan ja sisäpiiriin olisi parasta kuulua jo siis alusta lähtien.

 Olemmenkin jo tunnistaneet kaksi muuta  samanlaista tapausta kuin itse olemme. Irlantilais-ranskalainen todella lahjakas ja ahkera poika, oman pelimiehemme ikätoveri, pelaa kolmosjoukkueessa, vaikka lahjat riittäisivät varmasti ylemmäs. Samoin on laita todella lahjakkaan amerikkalais-suomalaisen 11-vuotiaan pojan, joka kotiseurassaan oli kapteeni. Todella lahjakas poika pomputtaa hänkin kolmosjoukkueessa.

 Ranskaan saapuessa pitää siis olla valmis tekemään useamman vuoden edestä työtä ja antaa rauhallisesti tasaisia näyttöjä. Valmentajat pitää pystyä kohtaamaan ranskaksi ja missään nimessä ei kertoa olevansa paikkakunnalla vain väliaikaisesti. Siltä pohjalta ei ohiteta yhtään sisäpiirin poikaa, ei varsinkaan, jos joukkueen peli kulkee riittävällä tasolla ilman mahdollisia vahvistuksia.

 Kausi alkaa kääntyä lopuilleen ja kaksi sarjamatsia on jäljellä verkkaiseen tahtiin. Kun sarjataso vaihtuu kesällä U15:sta U17:ään, on edessä uuden ikäluokan try-out ja uudet valmentajat. Pelaaminen 15/16-vuotiaana U17-sarjassa on varmasti uusi haaste. Tulee olemaan jännittävää nähdä mikä  vaikutus on valintoihin sillä, että pelimies puheleekin jo sujuvaa ranskaa muiden mukana?

Tunnelma tiivistyy

Linnut laulaa ja aurinko paistaa, mutta katsomossa on odottava ja synkkä tunnelma. On pakkovoiton paikka ja vastustajaksi on saapunut Montredon Bonn, joka edellisessä kohtaamisessa oli tiukka vastustaja.

Sarja alkaa lähestyä ratkaisuaan ja joukkueet hilaavat ykkösen pelaajia alas tukemaan nousukamppailussa mukana taistelevia kakkosia. Sarjatasot sulautuvat lähemmäs toisiaan ja katsomoissa alkaa olla ylimääräistä väkeä. Seuraihmisiä kiinnostaa, voisiko mahdoton tulla mahdolliseksi ja vanhemmat alkavat käydä kierroksilla. Tarvitaan voittoja. Kaikki on vielä mahdollista.

Peli alkaa ja pelimiehemme on avauksessa kärjessä. ASA:n avauksessa on kolme vahvistusta ykkösjoukkueesta ja kovaa lyö vastaan vastustajakin. Nyt on kaikki pelissä.

 Kohtuullisen tasainen vääntö taukoaa, kun puolustuksen yli nostetuun pomppuun viilettää ensimmäisenä suomalainen kärkimies ja lataa ensikosketuksella pallon takanurkkaan ohi hölmistyneen maalivahdin. Sarjakauden kuudes ja kädet kohti kattoa.

Vastustaja sisuuntuu ja saa otteen. Tauolle lähdetään tasoista, kun onnenkantamoinen pomppaa muurin päästä omaan maaliin. Nyt näyttää vaikealta ja valmentaja on haljeta raivosta. Pukukopissa pojat saavat kuulla kunniansa. Nyt on pelattava voitto kotiin.

Toinen puoliaika alkaa. ASA painostaa, mutta tilanteita ei juurikaan saada luotua. Vaihtojen myötä pelimiehemme on siirtynyt vasempaan laitaan ja lopulta oikeaan. Se ei kuitenkaan sotke peliä, vaan ASA painaa päälle. Läpisyöttö ja ASA.n pelaaja kaadetaan rankkarialueella. Luottomies laitetaan antamaan pilkku, mutta maalimahti torjuu. Ripari suomalaisen jalkaan, pallo byyriin ja kädet kohti kattoa. Kauden seitsemäs. Yskä alkaa hellittää.

 Vastustaja iskee harppuunalla pelin tasoihin, kun puolustus vielä nukkuu. Tästä on vaikea nousta, kun jalat alkavat olla loppu. 80. minuutti ja pelimiehemme tulee vaihtoon. Edes tasapeli on turvattava, joten puolustukseen on saatava voimia.

Ihme kuitenkin tapahtuu ja ASA iskee maalin hetkeä ennen loppua. Katsomo ja vaihtopenkki pomppii ja juhlii. Vastustaja on lyöty. Voitto 3-2 ja sarjakärki on edelleen lähellä. ASA tulee 39.ään pisteeseen, eli vain kaksi pistettä kärkeä perässä.

 Sarjataulukko ennen peliä, kun kärki on pelannut 13 matsia.

Top of Form 1

Classement au : Mercredi 21 mars 2012

Bottom of Form 1

Club                                                      Pts J  G N P     F             Bp  Bc Pé Dif

1 Ohs Camp Leveque                           41 13 9 1  3     0             43  17  0   26

2 Club De Beaumont                           40 13 8 3  2     0              40  23  0   17

3 As Aixoise 2                                   35 12 7 2  3     0              29  14  0   15

4 Us Venelles                                      35 12 7 2  3     0              29  23  0   6

5 Luynes Sports 2                               28 13 4 3  6     0              19  27  0   -8

6 Sc Montredon Bonn                          27 12 5 0  7     0              17  21  0   -4

7 Us Puyricard                                   26 12 4 2  6     0              24  29  0   -5

8 Biver Sports                                     20 12 2 2  8     0             21  40  0   -19

9Asmj Blancarde 2                             14 11 0 3  8     0             11  39  0   -28