Z5

Z5
Catalansin kotikentän seinältä löytyi jalkapallokulttuuria. Vaikeasti suomennettavissa, mutta koitetaan:" Elämä on lahja, onni ja taistelu." Futiskentälle sopisi ehkä paremmin käännös:" Elämänlahja on onni saada kamppailla!"

tiistai 14. helmikuuta 2012

Pakkanen

Kauhea talvi, Siberia, on kohdannut Provencea. TV:n meteo on seurannut jo viikkoja, kuinka ilmamassa Siberiasta vyöryy yli Euroopan ja väistämätön, eli kaikkien aikojen kamalin talvi uhkaa toteutua.

Kun lunta on vuoristossa paljon, on hyvä varautua myös siellä, missä noin 99% ihmisistä asuu eli muualla. Niinpä on parasta sulkea koulut ja jättää menemättä töihin. Jos matkalla on yksikin alamäki, missä on vaarana ajautua nelipyöräluisulla rotkoon, silloin on parasta pysyä sisätiloissa. Viimeiset kaksi viikkoa jatkunut pakkaskeli ja kaksi lumisadetta ovatkin kerryttäneet tiet valkoisiksi. Ei tosin lumesta (jota ei ole), vaan hysteerisestä suolauksesta, joka on muodostanut paikoin puolen sentin vahvuisen valkean kerroksen tielle. Paikoin suolaus on jopa vaarallisen liukas. Aika ironista, eikös vaan?

Kaksi viimeistä sarjakierrosta lasten ja nuorten amatöörifutiksessa on peruttu. Samoin on tehty rugbyssa. Kaikki urheilukentät koko provinssin alueella on aluehallinnon toimesta suljettu. Perustelut ovat vankkaa pro-tasoa, eli ensinnäkin kenttä on jäässä ja toisaalta lasten lihakset eivät kestä liikuntaa alle nollan lämpötiloissa. Ei siis mikään ihme, ettei Suomesta nousta kansainväliselle tasolle. Lapsiemme lihakset ovat näet luultavasti täysin pilalla, kun treenikaudesta valtaosa harjoitellaan pakkasessa.

Kaikki ranskalaiset urheiluseurat tuntuvat noudattavan annettuja keskushallinnon komentoja erityisellä hartaudella. Kentillä ei näy harjoittelemassa ketään. Se on jotenkin outoa suomalaiselle, kun meillä ei taida tälläistä auktoriteettia urheilun saralla olla. En myöskään usko, että meillä maltettaisiin noudattaa vaikkapa palloliiton nettisivujen kehotusta olla harjoittelematta kunnes vallitsee taas kiva urkkakeli.

Vaikka urheilu on täällä monelaisen kiivauden kohde, ei mikään kuitenkaan aja ranskalaista pakkaseen. Jos on olemassa pienikin tekosyy välttää kylmyys, niin tuntuu kuin koko kansa huokaisisi helpotuksesta ja jäisi tyytyväisenä nauttimaan kodin lämmöstä. Herkimmät reagoivat jo pelkästä aavistuksesta, mutta karskeimmatkin taipuvat lopulta pakon edessä -nimittäin sen palloliiton tekstiviestin edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti