Pitkä peli

U17 joukkueen syksy ja kauden alku on ollut ailahtelevainen. Aika ajoin joukkue on pelannut erinomaisesti, kuten esimerkiksi cupin ottelussa suurempaa FC Aubagnea (n. 50 000 asukkaan kaupunki Marseillen itäpuolella) vastaan, jossa se venyi aina rankkareille asti. Tuolloin muuten joukkueen ainokaisen peliajalla teki suomalaiskymppi kaukolaukauksella. Todella äänekkään ja ison katsomon edessä hänkin kuitenkin tuhri rankkarinsa yhdessä muiden poikien kanssa. Vain yksi viidestä pojasta onnistui maalin takana ärjyvän ja uhkailevan taustakuoron edessä.

Huonompaa puolta taas on saatu nähdä useammin ja sen vuoksi lopulta kolme poikaa erotettiin joukkueesta. Suunsoitto ja väkivaltainen käytös sekä harjoituksissa, että peleissä johtivat tähän Ranskassa usein käytettävään rangaistukseen, joka käytännössä lopettaa kyseisten poikien harrastuksen kilpatasolla kokonaan. Erottamisesta seuraa nimittäin se, ettei mikään toinen seura  huoli erotettuja. Pojille langetettiin kymmenen pelin kilpailukielto, joten loppukauden ajaksi heistä ei olisi uudelle joukkueelle mitään iloakaan. Käytännössä he voivat yrittää paluuta pelikentille vasta seuraavan kauden detectioneiden kautta... ja uudessa seurassa.

Kauden ensimmäinen kutsu kahta vuotta vanhempien joukkueeseen tuli viime viikolla. Niinpä tänään poikamme löysikin itsensä taas puolustajan paikalta U19-sarjan matsissa aina kovaa Biveriä vastaan.  

Ensimmäisellä puoliajalla eräs kotijoukkue Luynesin pojista katkaisi kätensä luun ihan irti-poikki. Epäonnista pelimiestä noutamaan kutsuttiin ambulanssi. Tämän onnettoman tapahtuman johdosta peli venyi yli kaksi ja puoli tuntiseksi ja lopulta keskeytyi pimeän tuloon 5-10 minuuttia ennen loppuvihellystä.

 Kun pelin loppupuolella naapuruston roskanpoltosta leijaili kentän ylle pieniä savukiehkuroita, vihellettiin peli ensimmäisen kerran poikki. Tuomari meni yhdessä kapteeneiden kanssa kulmalipulle tiirailemaan ja tarkkailemaan, josko ristikkäisen kulman lippu näkyy vai ei. Hänelle oli myös annettu selvät ohjeet siitä, mihin kellon aikaan kentän valojen pitää syttyä. Kun Luynesissä ei nyt ollut ketään sytyttämässä valoja klo.17:00, niin tuomari viehelsi peli keskeytyneeksi 25 minuutin ajaksi. Tauon jälkeen peli joko pelattaisiin valaistuna loppuun tai lopetettaisiin ja alueen komissio päättäisi pelin kohtalosta. Hassua koko jutussa oli tietenkin se, että näkyvyys oli kaikkien muiden kuin tuomarin mielestä ihan normaali. Kun valojen sytyttäjän tiedettiin olevan Martiguesissa tuomaroimassa peliä, niin koko farssin lopputulos tiedettiin jo sen alussa.