Tälläinen henkilökuva-video syntyi viimeisestä sarjamatsista Aixia vastaan. Oheisesta linkistä pitäisi päästä Youtubeen katsomaan miltä näyttää kun aurinko paistaa ja peli kulkee:
http://www.youtube.com/watch?v=WH8FDlRxQjQ
Pelimiehemme on punainen "10".
Kertomus 2011 alkaneesta, nyt jo neljättä kautta jatkuvasta futisurasta Etelä-Ranskassa, Marseillen alueen kovissa sarjoissa. Jalkapallon iloista ja suruista Ranskassa, sekä täkäläisen junnukasvatuksen ja -valmennuksen eroista Suomeen verrattuna.
Z5
torstai 13. helmikuuta 2014
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
2013 pakettiin ja 2014 käyntiin
Ranskalainen sarja kestää kauan. Se alkaa syyskuussa ja
päättyy kesäkuussa. Kesken kauden on useampi lomatauko ja näistä pisin on
joululoma. Tänä vuonna joulutauko venyikin erityisen pitkäksi, sillä
ensimmäinen sarjakierros joulun jälkeen peruttiin kokonaan. Sääennuste uhkasi
tuoda huonoa keliä etelään ja kun kentät olivat vetiset jo ennestään, niin koko
Ranskan eteläosan futis pidettiin pari viikkoa lisää tauolla. Kun pelejä on
paljon, on helpompi siirtää kaikki, kuin alkaa tekemään paljon muutoksia. Näin
täällä.
Vuodesta 2013 jäi hyvä maku. Varsinkin alkanut kausi on
tuonut vastuuta ja peliaikaa 10-paikalla, mikä on ollut tärkeää repaleisten
alkuvuosien jälkeen. Ensimmäistä kertaa kohta kolmen vuoden aikana voidaan
sanoa, että pelimiehemme saa taitojensa mukaista kohtelua. Se vaati pysymistä
samassa seurassa yli kauden ajan ja pyyteetöntä työntekoa, pakin tontilta
aloittaen. Tänne joskus siirtyvien pelaajien onkin hyvä muistaa, että taidot
eivät välttämättä paina vaakakupissa, kun joukkueita kasataan ja pelipaikkoja
mietitään. Tärkeintä on tehdä työtä kuten valmentaja vaatii ja toivoa, että
luottamus rakentuu mahdollisimman pian.
Vuodelle 2013 kertyi 31 virallista matsia, mikä on vähemmän
kuin Suomessa tuli vuosittain plakkariin. Näistä kuitenkin laskeskelin noin
15-20 olevan kovatasoista tai todella kovatasoista, joten haastettakin on
riittänyt. Näistä peleistä saadun kokemuksen arvo on suuri, kun ajatellaan
paluuta Suomeen. Uskoakseni täältä palattaessa ei vastustajan väri tai koko juurikaan
enää punttia tutista.
Pelaajan henkilökohtaisen kehittymisen kannalta on ollut
hyvä, että täällä on ollut riittävästi taitavia vastustajia, joiden kanssa voi
mitata omaa kehittymistään. Tämä seikka on Marseillessa eri tasolla kuin
Suomessa oli. Kun PKKU:n kanssa oli tahkonnut pari kierrosta etelä-länttä, niin
vastustajien parhaimmisto tunnettiin jo ja valmentajat pystyivät ottamaan tämän
huomioon taktiikoissaan. Täällä vastustaja on lähes poikkeuksetta tuntematon.
Joka pelissä on siis kyseessä uudet haasteet ja uudet mittarit.
Alkaneella kaudella on nyt pelattu yhteensä 18 peliä, joissa
pelimiehellemme on kertynyt 11 maalia. Tätä voidaan pitää oikein hyvänä
tuloksena. Uskoakseni sarjassa ei ole kovinkaan montaa pelaajaa, joka olisi
pystynyt samaan.
Tänään sarja viimeinkin saatiin taas käyntiin. Vastaan
asteli legendaarisen Zidanen vanha junnujoukkue, SO Septeme. Tämä on aivan
Quartier Nordin (pahamaineisen Pohjois-Marseillen kaupunginosan) laitamilla
sijaitseva kaupunginosa, jossa suuret kerrostalot alkavat jo häämöttää
lähistöllä. Koska molemmat joukkueet ovat vielä tasapisteissä taistelemassa
noususta takaisin Excellenttiin ( keväällä molemmat joukkueet pudotettiin
sieltä alas ei-pelillisin perustein), oli odotettavissa tasainen ja kiihkeä
taistelu.
Torjuttu rankkari toi vierasjoukkueelle kaksi pinnaa tasapelistä.
Äänekkään paikallisyleisön edessä lähimmäs maalintekoa pääsi
suomalaisvahvistus, jonka maanuoliainen osui viistosti takatolpan sisäreunaan.
Jostain kumman syystä pallo harmittavasti kimposikin takaisin kentälle ja pelin
lopputulokseksi kirjattiin 0-0. Mitään ei hävitty, jos ei voitetukkaan.
Härdelli/tappelussakin tuli tasapeli.
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
Joulutervehdys Olympique Marseillen tyylillä
Moi,
Sen sijaan, että olisimme koittaneet runoilla hauskoja joulutervehdyksiä, niin päätimme ennemmin jakaa yhden syksyn aikana puhelimella kuvatun yleisötervehdyksen Ranskan liigan klassikosta, jota pääsimme todistamaan ihan lähietäisyydeltä. Tässä videotervehdyksessä Marseillen yleisö toivottaa omalla tavallaan tervetulleeksi sekä tuomariston, että PSG:n maailmantähdet, mukanaan Zlatan, Cavani, Diego Silva jne.
Marseillen Stade Velodrome on hitaasti läpikäymässä suurta remonttia tulevaisuudessa pelattavia EM-kisoja varten. Stadionia on suunniteltu siten, että sen kuuluisa ilmapiiri säilyisi. Tämä oli fanien ehdoton vaatimus ja siinä onkin onnistuttu täydellisesti. Vaikka VIP-katsomon suora ja katos vielä puuttuvatkin, niin jo nyt on koettavissa, että yleisön melu pysyy sisällä stadionilla. PSG:tä vastaan vihellyskonsertti alkoikin aika ajoin "resonoida" niin, ettei puhuminen katsomossa ollut mahdollista edes vieruskaverin kanssa.
Tämän 'tervehdyksen' myötä hyviä keskityksiä koti-Suomeen ja pomppikoon pallo suotuisasti myös ensi vuoden aikana.
Terveisin,
Junnufutaajan kanssa Ranskassa
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Pitkä peli
U17 joukkueen syksy ja kauden alku on ollut ailahtelevainen.
Aika ajoin joukkue on pelannut erinomaisesti, kuten esimerkiksi cupin ottelussa
suurempaa FC Aubagnea (n. 50 000 asukkaan kaupunki Marseillen itäpuolella)
vastaan, jossa se venyi aina rankkareille asti. Tuolloin muuten joukkueen
ainokaisen peliajalla teki suomalaiskymppi kaukolaukauksella. Todella äänekkään
ja ison katsomon edessä hänkin kuitenkin tuhri rankkarinsa yhdessä muiden
poikien kanssa. Vain yksi viidestä pojasta onnistui maalin takana ärjyvän ja
uhkailevan taustakuoron edessä.
Huonompaa puolta taas on saatu nähdä useammin ja sen vuoksi
lopulta kolme poikaa erotettiin joukkueesta. Suunsoitto ja väkivaltainen käytös
sekä harjoituksissa, että peleissä johtivat tähän Ranskassa usein käytettävään
rangaistukseen, joka käytännössä lopettaa kyseisten poikien harrastuksen
kilpatasolla kokonaan. Erottamisesta seuraa nimittäin se, ettei mikään toinen
seura huoli erotettuja. Pojille
langetettiin kymmenen pelin kilpailukielto, joten loppukauden ajaksi heistä ei
olisi uudelle joukkueelle mitään iloakaan. Käytännössä he voivat yrittää
paluuta pelikentille vasta seuraavan kauden detectioneiden kautta... ja uudessa
seurassa.
Kauden ensimmäinen kutsu kahta vuotta vanhempien
joukkueeseen tuli viime viikolla. Niinpä tänään poikamme löysikin itsensä taas
puolustajan paikalta U19-sarjan matsissa aina kovaa Biveriä vastaan.
Ensimmäisellä puoliajalla eräs kotijoukkue Luynesin pojista
katkaisi kätensä luun ihan irti-poikki. Epäonnista pelimiestä noutamaan
kutsuttiin ambulanssi. Tämän onnettoman tapahtuman johdosta peli venyi yli
kaksi ja puoli tuntiseksi ja lopulta keskeytyi pimeän tuloon 5-10 minuuttia
ennen loppuvihellystä.
Kun pelin loppupuolella naapuruston roskanpoltosta leijaili kentän ylle
pieniä savukiehkuroita, vihellettiin peli ensimmäisen kerran poikki. Tuomari
meni yhdessä kapteeneiden kanssa kulmalipulle tiirailemaan ja tarkkailemaan,
josko ristikkäisen kulman lippu näkyy vai ei. Hänelle oli myös annettu selvät
ohjeet siitä, mihin kellon aikaan kentän valojen pitää syttyä. Kun Luynesissä
ei nyt ollut ketään sytyttämässä valoja klo.17:00, niin tuomari viehelsi peli
keskeytyneeksi 25 minuutin ajaksi. Tauon jälkeen peli joko pelattaisiin
valaistuna loppuun tai lopetettaisiin ja alueen komissio päättäisi pelin
kohtalosta. Hassua koko jutussa oli tietenkin se, että näkyvyys oli kaikkien
muiden kuin tuomarin mielestä ihan normaali. Kun valojen sytyttäjän tiedettiin
olevan Martiguesissa tuomaroimassa peliä, niin koko farssin lopputulos tiedettiin
jo sen alussa.
perjantai 1. marraskuuta 2013
Provence Cup avattu 4-0 voitolla
maanantai 7. lokakuuta 2013
Pikku uutisia
Luynesin pallokenttä taas kunnossa
Joku aika sitten paikallislehti uutisoi, että
jalkapallokenttä on taas kesäisten vieraiden jäljiltä kunnossa. Kauden alussa
joukkueet joutuivat odottelemaan kentälle pääsyä, sillä nurmi oli tauon aikana pahasti
vaurioitunut.
Ranskassa kaikenlainen futis lomailee
keskikesän, joten kukaan ei kiinnittänyt huomiota kentälle leiriytyneisiin
karavaanareihin muutamaan viikkoon. Ihmettelyä herättää tuon laulavan ja
kiertävän kansanosan nokkeluus ja röyhkeys
hyökätä korkein aidoin ympäröidyn ja lukitun jalkapallokentän nurmikolle
asustelemaan. Liekö viereisellä parkkipaikalla säännöllisesti viihtyvä
sirkuksen väki twiitannut vihjeen somessa? "#OMG&LOL aidan takana nurmikko vihertää siististi EVVK rulet GDI!!!#"
Esimerkillinen tapaus: FC Cote Bleue
Jos joku suomalaisista joukkueista
suunnittelee sarjatason nostoa kautta koko junnuasteikon, niin suosittelen
tekemään tutustumismatkan FC Cote Bleuen vieraaksi. Joukkue on kahden eri
pikkukaupungin yhdistelmä, jonka tavoite on nousta districtistä Ligue
Mediterraneaan. Tätä voisi ehkä panostuksena verrata siihen jos junnujoukkue
Suomessa tähtäisi jokaisen ikäluokan Suomen mestaruuteen (sarjassa kuitenkin
olisi useita HJK:ita ja KäPa:ja mukana). Lisäksi tavoite tarkoittaa tuon tason
luomista pysyväksi olotilaksi vuodesta toiseen.
FC Cote Bleue on yhdistänyt Carry-Le-Rouet'n
ja Sausset-Les-Pinsin joukkueet (molemmat ovat vain noin 7000 asukkaan
merenrantakyliä Marseillen lähellä, mutta erittäin rikkaita asuinalueita) ja
aktiivisesti kutsunut mukaan poikia myös Marseillesta. Kunkin ikäluokan
edustusjoukkue pelaa noin 30- 40:n pojan ringillä ja akatemiaperiaatteella.
Vielä 17-vuotiaiden sarjassakin pojat käyvät lukiota kentän viereisessä
oppilaitoksessa, joka tukee joukkueen toimintaa. DHR-tasoinen kenttä on
uudistettu Saussetiin (yksityisrahoilla), jossa ykkösjoukkue harjoittelee
isolla ringillään. Kakkonen ja kolmonen harjoittelevat Carryssä, jonne myös
ykkösjoukkueesta lähettään poikia vahvistukseksi ja hakemaan motivaatiota.
Axterixin hengessä taivas putosi niskaan sarja-avauksessa
Kauden ensimmäinen sarjamatsi ei kestänyt kuin 11 minuuttia,
kun peli ukkosen vuoksi keskeytettiin ja joukkueet komennettiin pukukoppeihin.
Kun Provencessa on kesällä kuuma, niin paikalliset sanovat, että "aurinko
putoaa". Kun taas sataa kuin saavista, niin silloin "taivas
putoaa".
Tuomari yritti vielä kerran palauttaa joukkueet kentälle,
mutta samanaikainen salamanisku katkaisi sähköt, eikä kentälle enää uudelleen
palattu.
Toinen sarjamatsi saatiin pelattua
Ensimmäiset suorituspisteet saatiin plakkariin 1-4 vierasvoitolla Aix Univerciten joukkueesta. Suomalaiskympille 2+0 ja yli pisteen keskiarvolla mennään edelleen, vaikka koko joukkue näyttääkin ehkä vielä hieman vajaakuntoiselta.
torstai 19. syyskuuta 2013
Kolmas kausi toden sanoo
Joskus futisperheitä onnistaa, kun ottelut tai turnaukset osuvat mukaviin paikkoihin. Näin kävi viime viikonloppuna, kun uusiutunut U17-joukkue kävi kokeilemassa ensimmäisen kerran yhteistä säveltään. Kauden avaukseksi oli valittu kolmen joukkueen miniturnaus Antibes’ssa.
Joukkueen pojat eivät tiedä varmaankaan kaupungin hienoudesta mitään, mutta muu perhe ehti vierailla Välimeren jahtikeskuksena tunnetussa satamassa ja käydä syömässä vanhassa kaupungissa. Oli ihan kivaa, aurinko paistoi ja ruoka oli hyvää. Itse söin vietnamilaisia nemssejä.
Sen sijaan itse pelipaikka oli nuhrun peitossa ja ympäristöltään suorastaan kurjassa kunnossa. Junaradan ja asuinalueen väliin puristunut kenttä ei ollut hääppöinen ja katsomoalueen leveydeksi mitattiin vajaa syli. Aidan yli menneet pallot pomppivat radalle tai yksityisiin pihoihin, joten niitä ei edes yritetty hakea heti, vaan uusi pallo laitettiin heti peliin vaihtoaitiosta. Kotijoukkueen AS Fontonnen kuppilakaan ei vaikuttanut äskettäin siivotulta.
Kentällä itse peli oli mielenkiintoisempaa ja niinpä kannustusjoukot pysyivät paikalla molempien pelien ajan. Kotijoukkue AS Fontonne on paikallisen districtin ylimmältä tasolta ja turnauksen nizzalainen kolmas joukkue, pelaa Ligue Mediterranean tasolla DHR. Erittäin kovia vastustajia siis.
Kahdesta ottelusta tuloksiksi jäi kaksi 1-2 tappiota, mutta yleiskuva oli positiivinen. Edes toinen ottelu (vain vartti edellisen jälkeen) ei mennyt liigajoukkueen hallinnaksi, vaan Luynes onnistui pitämään pelitapahtumat tasaisina. Kaiken järjen mukaan tästä on hyvä ponnistaa taisteluun sarjanoususta. Oma pelimiehemme latoi maaleista tasan 100%, joten pelit kymppipaikalla ovat alkaneet tehokkaasti. Kolmessa pelatussa harkkapelissä on nyt kertynyt neljä maalia, joten yli maalin keskiarvolla mennään.
Kauankohan tahti kestää ? Tervetuloa taas mukaan, nyt jo kolmanteen kauteen Etelä-Ranskassa. Etukäteen sarjassa on neljä suosikkia, joista vain kaksi nousee. Jännää tulee olemaan taas koko rahan edestä (vuoden futismaksut 180 EUR, kattaen myös varusteet).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)